Lusitanohevonen eli Puro Sangue Lusitano

Iberian niemimaalta, eli Portugalista ja Espanjasta, kotoisin olevaa iberianhevosta pidetään jopa maailman vanhimpana ratsuhevosena. Iberialaisella hevosella on ratsastettu n. 5000 vuoden ajan ja jo Antiikin aikana se oli suosittu roomalaisten ja kreikkalaisten ratsu. Sittemmin iberianhevosen voidaan katsoa jakautuneen kahteen eri rotuun: portugalilaiseen lusitanoon, eli Puro Sangue Lusitanoon (PSL) ja espanjalaiseen andalusianhevoseen, eli Pura Raza Españolaan (PRE).


Lusitanohevosen kehitykseen ja jalostukseen on vaikuttanut voimakkaasti paitsi käyttö metsästys-, karjanajo- ja sotahevosena, myös erityisesti rodun käyttö härkätaisteluhevosena. Näissä käyttötarkoituksissa vaadittavat ominaisuudet tekevät siitä erinomaisen kouluratsun, sillä kokoaminen ja korkean koulun liikkeiden oppiminen on notkealle, ketterälle ja tasapainoiselle lusitanolle erittäin helppoa. Nykyisin lusitano on monipuolinen urheiluhevonen, jota käytetään koulu- ja esteratsastuksen lisäksi myös valjakkoajossa. Lisäksi lusitanoa käytetään portugalilaisessa ”työratsastuksessa” (equitação de trabalho, working equitation), joka muistuttaa hieman lännenratsastusta.


Lusitanohevosten kasvatusta valvoo portugalilainen kasvattajajärjestö APSL (Associaçao Portuguesa de Criadores do Cavalo Puro Sangue Lusitano). Kolme tunnetuinta verilinjaa ovat Veigan verilinja, Andraren verilinja sekä Alter Real-lusitano. Joidenkin mielestä nimenomaan Veiga-linjaiset hevoset ovat lusitanoja aidoimmillaan. Veiga-lusitanoja on kasvatettu erityisesti härkätaistelua silmällä pitäen, ja nämä ovatkin tulisia, energisiä ja rohkeita hevosia, perinteisesti myös kooltaan pienempiä. Yksi kuuluisimmista Veiga-linjaisista oreista on Opus.


Fernando Sommer d´Andradea, Ruy d´Andraden poikaa on pidetty yhtenä vaikutusvaltaisimmista lusitanokasvattajista ja lusitanoasiantuntijoista. Andrade-linjaisten lusitanohevosten laatu on taattu useiden sukupolvien kasvatustyön tuloksena.


Ruy d´Andrade näytteli tärkeää roolia myös Alter Real-lusitanojen kasvattamisessa. Nämä ruunikot ja tyypiltään muista lusitanoista erottuvat hevoset jäivät sodan ja valtiomuutosten jalkoihin ja olivat jo kuolla sukupuuttoon, kun Ruy d´Andrade pelasti kaksi linjaa edustavaa oria ja muutamia tammoja, ja jatkoi kasvatustoimintaa. Nykyisin Alter Real-oriit esiintyvät näytöksissä Portugalin klassisessa ratsastuskoulussa (Escola Portuguesa de Arte Equestre) Lissabonin lähellä.


Lusitanohevosia voi syystä kuvata majesteettisiksi, aatelisiksi tai jaloiksi. Ne ovat ryhdikkäitä hevosia, joilla on voimakas takaosa ja vahvat lautaset. Kaula on voimakas ja kaareva. Orien keskisäkäkorkeus on 160 cm ja tammojen 155 cm, mutta nykyjalostuksessa halutaan usein kasvattaa hevosista suurempia kilpailutarkoituksiin. Lusitanon pää on usein hieman kyömy, silmät suuret ja mantelinmuotoiset, korvat ilmeikkäät. Luonteeltaan lusitanot ovat älykkäitä, herkkiä ja erittäin nopeasti oppivia hevosia.


Viime vuosina lusitanohevosten suosio on suorastaan räjähdysmäisesti kasvanut sekä Euroopassa, että myös Pohjois- ja Latinalaisessa Amerikassa. Lusitanoja kasvatetaan tunnustetusti ympäri maailmaa, aina Australiaa ja Namibiaa myöten. Erityisesti kiinnostus ns. klassista ratsastusta ja barokkiratsastusta kohtaan on lisännyt iberialaisten rotujen suosiota maailman laajuisesti. Lusitanot ovat kuitenkin kunnostautuneet niin lajissa kuin lajissa: Ehkä yksi kuuluisimmista lusitanoista on ori Novilheiro, joka ensin kilpailtuaan GP-tasolla kouluratsastuksessa saavutti 80-luvulla mainetta yhtenä maailman parhaista estehevosista (sija 12 listalla ”top 20”). Novilheiron ”löysi” estehevoseksi kukapa muu kuin John Whitaker! Työratsastuksen lajissa, joka on avoin kaikille hevosroduille, on lusitano loistanut voittamalla neljä Euroopan mestaruutta sekä maailman mestaruuden.


Portugalissa lusitanoja myös risteytetään muiden rotujen kanssa. Suosituimmat risteytykset ovat arabialaisen tai englantilaisen täysiverisen kanssa, joita käytetään karjanajotyössä sekä härkätaistelun ensimmäisessä esityksessä. Näillä kyseisillä risteytyksillä on myös omat kantakirjansa. Koska yhdistyksemme tarkoituksena on edistää puhdasrotuisen lusitanohevosen (PSL) tunnettuutta, pidämme kirjaa ainoastaan puhdasrotuisista Suomen lusitanohevosista.


Lue Anja Beranin haastattelu "Andalusian VS Lusitano" (englanniksi).